2011: Vuoden, jona Egyptin kansa nousi ylös ja vaati muutosta:

Egypti, faraoiden maa, pyramidien ja mystisten hieroglyfien koti. Mutta historian painovoima ei voi pysäyttää aikaa eikä ihmisen toivoa paremmasta huomisesta. Vuonna 2011 tämä toivo syttyi liekiksi, leviäen nopeasti koko maahan ja muuttaen Egyptin ikuista maisemaa pysyvästi.

Taustalla oli vuosikymmeniä kestänyt sorto Hosni Mubarakin autoritaarisen hallinnon alla. Korruptio oli runsasta, kansalaisoikeudet rajoitettuja ja taloudellinen epätasa-arvo syveni. Nuori väestö, internetin ja sosiaalisen median avulla yhdistettynä, alkoi vaatia muutosta.

Tunnustan, että tuolloin minäkin olin hieman skeptinen. “Kukaan ei kaada faraoita”, ajattelin itsekseni. Mutta nuori sukupolvi osoitti minulle ja monille muille väärän. 25. tammikuuta 2011, “Vihan päivänä” , Egyptin kadut täyttyivät ihmisistä.

Tahrir-aukion keskipisteeksi muodostui protestoidensa kuoro, joka lauloi vapauden ja oikeudenmukaisuuden hymniä. Sloganit “Al-sha’b yurid!” (“Kansa vaatii!”) ja “Esqat Hosni!” (“Alas Mubarak!”) kaikuisivat kaduilla ja kulkivat internetin välityksellä koko maailmaan.

Mutta tämä ei ollut vain pelkkä protestiliike. Se oli kansallinen herääminen. Ihmiset eri uskonnoista, yhteiskuntaluokista ja ikäryhmistä liittyivät yhteen yhteisen tavoitteen ympärille: vapaa ja demokraattinen Egypti.

Tilan kiihtyessä Mubarakin hallinto yritti tukahduttaa protestit väkivalloin. Poliisia ja armeijaa käytettiin mielenosoittajien kimppuun. Mutta väkivalta vain vahvisti kansan tahtoa. Protestit jatkuivat ja leviämiäs uusille kaupungeille.

11. helmikuuta 2011, Mubarak lopulta luopui vallasta. Hän oli hallinnut Egyptiä lähes 30 vuotta. Hänen poistumisensa merkitsi historiallista käännekohtaa. Vapauden ja demokraattisen muutoksen siemen oli kylvetty.

Mutta miksi Wael Ghonim?

Wael Ghonim, tuolloin Google Egyptin markkinointijohtaja, nousi nopeasti yhdeksi protestien symboleista. Hänen Facebook-sivustollaan “We Are All Khaled Said” keräsi kannattajia ja koordinoi mielenosoituksia.

Ghonim oli tavallisen egyptiläisen mies, joka uskaltautui pukeutumaan rohkeuden verkkopukuun. Hän osoitti, että yksi henkilö voi herättää koko kansakunnan kapinaan.

Tätä Wael Ghonimin roolia ei voida aliarvioida. Hän oli digitaalinen sankari, joka toi mielenosoitukset ja kansalaisoikeuksien tarpeen valokeilaan.

Muutoksen hinta:

Vaikka Mubarakin kukistuminen oli voitto, tie demokraattiseen Egyptiin on ollut pitkä ja mutkikas. Sotilasjuntta otti vallan Mubarakin jälkeen, lupaillen siirtymään siviilihallintoon. Mutta tämä prosessi on venähtänyt vuosia ja epäonnistunut useaan kertaan.

Egyptin poliittinen maisema on edelleen kaoottinen. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia on vaikeuksissa toteuttaa, ja taloudelliset ongelmat ovat kasvussa.

On selvää, että 2011 oli vain ensimmäinen askel pitkällä tiellä. Mutta se osoitti maailmalle, että Egyptin kansa ei ole haluton taistelemaan vapautensa ja oikeudenmukaisuutensa puolesta.

Tapahtumien kronologia:

Päivä	Tapahtuma
25. tammikuuta	“Vihan päivä” - Mielenosoitukset alkavat Tahrir-aukiolla.
28. tammikuuta	Egyptissä on levottomuuksia ja väkivaltaa, satoja ihmisiä loukkaantuu ja kuolee.
1. helmikuuta	Mubarak lupaa poliittisia uudistuksia, mutta protestit jatkuvat.
11. helmikuuta	Mubarak luopuu vallasta. Armeija ottaa haltuunsa valtion.

Wael Ghonimin vaikutus:

• Facebook-sivu “We Are All Khaled Said” keräsi satoja tuhansia kannattajia ja koordinoi mielenosoituksia.
• Ghonim oli yksi ensimmäisistä, jotka puhuivat avoimesti Mubarakin autoritaarisesta hallinnosta ja vaativat muutosta.

Ghonimin rohkeus ja visionäärinen ajattelu inspiroi Egyptin kansaa ottamaan aktiivisesti osaa poliittiseen prosessiin ja taistelmaan paremman tulevaisuuden puolesta.